Suotuisa vs ei-suotuisa ympäristö

Fengshuissa pyritään luomaan tai valitsemaan elinympäristö, joka on suotuisa energioiltaan eli sheng qi, kun taas vahingollista sha qi:tä pyritään välttämään tai sen vaikutusta vähentämään.

oma_projekti_talo_1_suora_tie_muokattu

Maastonmuodot tukevat talon sijaintia: takana on taloa tukeva kallio ja metsikkö eli neljän eläimen teorian mukaisesti kilpikonna tukena. Talon molemmilla sivuilla on myös tukea eli vasemmalla puolella – talosta katsottuna – on toinen talo tavallaan lohikäärmeenä ja oikealla puolella ikään kuin tiikerinä. Edessä on lisäksi iso ja avoin piha eli tilaa feeniks-linnun lentämiselle.

Suora kulkureitti johtaa autotalliin, eikä onneksi ulko-ovelle. Tilannetta voidaan vielä auttaa esimerkiksi siten, että sijoitetaan reitin molemmille puolille – lomittain – kiviruukkuja, joissa on ikivihreitä kasveja. Ruukut hidastavat energian liikettä.

Roska-astiat kuvan etualalla, keskellä, ovat esillä ja siksi sha qi:tä. Roskakatos korjaisi tilanteen. Kangasosa trampoliinista (kuvan oikeassa reunassa) on korjattu pois talveksi, mutta näkyviin jätetty metallikehikko metalliputkineen muodostaa pihaan toisen sha-elementin. Ratkaisu tähän olisi maahan upotettu trampoliini.

talo_1_nettiin

Tähän taloon johtaa suotuisasti kaartuva tie, mutta sisäänkäynti vaikuttaa ahtaalta. Tilannetta auttaisi kaiteiden poistaminen portaiden kummaltakin puolelta ja leveämpien portaiden asennus.

oma_projekti_talo_3_t_risteys

T-risteys suoraan talon edessä tekee sen suojaamattomaksi. Tässä tapauksessa taloa suojaavat pensaikot, tosin ne ovat riittävän tiheitä vain talon oikeassa reunassa. Onneksi sisäänkäynti ei ole tien puolella.

talo_2_nettiin

Kivinen lintuallas/suihkulähde (kuvan keskellä) hidastaa qi:n kulkeutumista suoraa käytävää pitkin.

Teksti Eeva-Riitta Halonen, kuvat Eeva-Riitta Halonen ja pixabay.com

Fengshui – paljon muutakin kuin länsimaissa tunnettu sisustusoppi

Kiinalainen kompassi eli luopan. (KUVA: pixabay.com)

Kiinalainen kompassi eli luopan.
(KUVA: pixabay.com)

Fengshui on mielletty länsimaissa usein sisustusopiksi, jota se ei varsinaisesti kuitenkaan ole, eikä alun perin ole ollut. Fengshui on ohjannut rakentamista ilmansuuntien ja eri teorioiden mukaan, etenkin Kiinassa, jo tuhansien vuosien ajan. Myös muissa Aasian maissa sitä on käytetty ja käytetään edelleen. Länsimaissa taas yksittäiset ihmiset ja yritykset tilaavat fengshui-konsultin tai –mestarin palveluksia, mutta se ei ole laajalle levinnyttä.

Fengshui-mestari Larry Sang kertoo kirjassaan Fengshuin perusteet, että Fengshuin muinainen termi ”Kan Yu” tarkoittaa ”nostakaa pää ja tutkikaa taivasta yläpuolellanne. Laskekaa pää ja tutkikaa ympäristöä ympärillämme”. Ihmisen tekemää ympäristöä pyritään siis käytännössä harmonisoimaan, ja tämä harmonisointi vaikuttaa elämäämme positiivisesti monella tapaa.

Fengshui ei ole uskon asia. Siihen ja sen vaikutuksiin ei tarvitse uskoa, mutta se toimii silti. Klassisessa fengshuissa on käytössä ainoastaan viisi elementtiä apukeinoina eli metalli, vesi, puu, tuli ja maa. Kaikki on suhteellista: kun metallia tarvitaan, sitä täytyy määrällisesti olla niin paljon, että se tuntuu tilassa. Yksi pieni metallinen käsipaino ei riitä vaan käsipainoja täytyy olla monta tai vastaavasti muutama iso sellainen. Elementti ei myöskään saa olla piilossa vaan se pitää olla näkyvillä, kosketuksissa tilassa virtaavan qin eli energian kanssa, jotta se pystyy vaikuttamaan tilan energioihin myönteisesti.

Miksi joku talo tai tila sopii yhdelle ihmiselle, mutta toiselle taas ei? Kompassikoulukuntaan kuuluu tila-aika lentävät tähdet ”Xuankong feixing”, jossa on käytössä yli 200 erilaista talotyyppiä. Saman koulukunnan ”Bazhai” eli kahdeksan taloa jakaa ihmiset joko itä- tai länsiryhmään kuuluviin. Ihannetilanne olisi siis, että itäryhmään kuuluva asuisi itäryhmään kuuluvassa talossa (lue: puhutaan aina talosta, vaikka kysymyksessä olisi asunto) ja jossa sisätilat olisivat juuri hänelle oikeissa ilmansuunnissa. Kompassikoulukunnassa ilmansuunnat tutkitaan nimensä mukaisesti kiinalaisella kompassilla, josta käytetään nimeä luopan.

Eeva-Riitta Halonen