Yin-yang –vastapari – taolainen tapa kuvata ilmiöitä ja niille luonteenomaista jatkuvaa muutosta

Yin-yang. Taiji. Taolaisuuden symboli. (KUVA: pixabay.com)

Yin-yang. Taiji. Taolaisuuden symboli.
(KUVA: pixabay.com)

Kiinalaiset oppineet ovat tuhansia vuosia sitten koonneet Muutosten kirjan (I Ching), jonka ydin on yin-yang -teoria. Kirjassa energian muotoja on kartoitettu järjestelmällisesti, ja tämä on ollut perusta fengshuille. Kiitos siitä, että me länsimaalaisetkin voimme tutustua Muutosten kirjaan, kuuluu käännöstyön 1900-luvun alkupuolella suorittaneelle Richard Wilhelmille.

Kirjan 64 lukua – sekä ansioituneiden kiinalaisten filosofien vuosisatojen aikana keräämät monet kommentaarit näihin – tarkastelee sitä, kuinka yinin ja yangin vuorovaikutus aiheuttaa kokemamme ilmiöiden alituisen muuttumisen.” [1]

Tyhjä ympyrä on samanaikaisesti myös täysi, ja tästä käytetään nimitystä wuqi. Se kuvaa alkuvoimaa ja pitää sen myös sisällään. Kun ympyrän keskelle piirretään piste, tarkoittaa se kiinalaisten ajattelijoiden mukaan tavallaan siittiösolua, joka ainoanakin pystyy hedelmöittämään munasolun, jota ympyrä edustaa.

Mikä aiemmin oli nukkuvaa on nyt hedelmöitetty. Mikä ennen oli eriytymätöntä on nyt alkanut saada ominaispiirteitä. Yksinkertainen olento on nyt jakautunut. Kiinalaiset kutsuvat tätä yinin ja yangin syntymäksi – kahden interaktiivisen maailmankaikkeuden perusvoiman ilmaantumiseksi.” [1]

Liike syntyy, kun yinin ja yangin kaksoisvoimat vaikuttavat toisiinsa. Se on myös jatkuvaa. Ei ole olemassa yiniä ilman yangia. Emmehän näkisi varjoakaan, jos ei olisi valoa.

Kaikki ilmiöt kuuluvat joko yiniin tai yangiin: mikään ei kuitenkaan voi olla pelkästään yin tai yang, yin-ilmiössä on aina yangin siemen ja päinvastoin.” [2]

Yin ilmaisee sitä salaperäistä tunnetta, joka meihin syntyy, kun näemme kukkulan varjoisan puolen. Yang on taas aurinkoisen puolen tunnetila. Tästä metaforasta johtuen yiniä pidetään yleensä pimeytenä ja varjona, yangia kirkkautena ja valona.” [1]

Yinin ja yangin vuorovaikutus näkyy kaupungeissa esimerkiksi siten, että kiinteä maa on yin ja taivaalla tapahtuva pilvien liike taas yang. Kaarevakattoisten rakennusten kaareva linja on enemmän yin, kun taas tornitalojen pystysuorat linjat tai kerrostalojen vaakasuorat linjat ovat yangmaisempia.

Moderni fysiikka on osoittanut, että aine ja energia ovat pohjimmiltaan yhtä ja samaa. Fengshui perustuu samaan oivallukseen.” [1] Ja energiaa fengshuissa juuri tutkitaan.

Elämme jatkuvan energiakentän vaikutuspiirissä. Energian ilmenemismuotoja ovat aineeksi tiivistyneen energian värähtely ja aaltoilevat voimat. Ne molemmat vaikuttavat sekä toisiinsa että tilassa oleviin henkilöihin.

Fengshuissa yin-yang -ajattelua sovelletaan monin tavoin. Makuuhuoneiden olisi esimerkiksi hyvä ilmentää levollisia yin-piirteitä, kun taas olohuoneeseen sopivat paremmin aktiiviset yang-piirteet: kirkkaammat värit ja valoisuus.” [2]

Lähteet:

Mestari Lam Kam Chuen, Fengshui – salat jotka säätelevät elämääsi, Karisto Oy, Hämeenlinna, 1997 [1]

Mäntynen, Kristiina, Mitä – Missä – Milloin 2000, Otava, 1999 [2]

Eeva-Riitta Halonen

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s