Kivitalo Villa Roxana – toteutunut haave

Kymmenen vuotta sitten Eija ja Erkki päättivät, että joskus heillä olisi moderni valkoinen kivitalo. Sitä suunnittelemaan he valitsivat arkkitehti Heidi Mäkeläisen Arkkitehdit KH Ky:stä. Kivitalo valikoitui siksi, että edellinen koti oli perinteinen puutalo ja pariskunta halusi vaihtelua.

Rauhalliselta asfaltoidulta sivutieltä käännytään jyrkästi vasemmalle – hiekkatielle. Sieltä voi jo osittain nähdä kaksikerroksisen rinnetalon – Villa Roxanan. Sen edessä näkymää peittää vielä purettava vanha puutalo.

“Etsimme kallioista tonttia. Annoimme kiinteistönvälittäjälle ostotoimeksiannon ja sitä kautta tämä tontti löytyi. Roxana-nimi tulee tontin nimestä. Olemme yrittäneet selvittää mistä se on tullut, mutta tontin edellinen omistajakaan ei sitä tiennyt”, kertoo Eija.

Kallioon pultatun Villa Roxana -tekstin takoi vantaalainen seppämestari Jouko Nieminen. Tanskalaisen Nordalin terassikalusteet käsistään kätevä Eija on itse käsitellyt kalustemaalilla.

Puolen vuoden päästä Länsi-Vantaalla sijaitsevan tontin ostamisen jälkeen viisikymppinen pariskunta sekä kolme kissaa muuttivat tontilla vapaana olevaan 1930-luvulla rakennettuun pientaloon – rakentamisen ajaksi. Aikuiset lapset olivat jo muuttaneet pois kotoa.

Villa Roxana valmistui osaavien ammattilaisten käsissä

Rakennusvaihe sujui melko mutkattomasti. Villa Roxanan tulevat asukkaat Eija ja Erkki osallistuivat myös rakentamiseen. He ovatkin rakennusalan ammattilaisia eli rakennusinsinöörejä pohjakoulutukseltaan. Tosin rakentaminen tuntui raskaammalta Eijan mukaan kuin 15 vuotta sitten, vaikka pariskunta oli rakentanut edellisen talonsa itse.

“Meillä oli onni löytää hyvät ammattilaiset, jotka pääosin rakensivat kotimme. Erityisesti haluan mainita Raido ja Mikk Kallaksen. Huippuhyvä timpurikaksikko! Asenne ja ammattitaito oli heillä huippuluokkaa”, ylistää Eija.

Villa Roxana valmistui ennen joulua 2013. Asuinpinta-alaa siinä on noin 170 neliötä.

Rinnetontille rakennetun valkoiseksi rapatun kivitalon pääsisäänkäynti on toisessa kerroksessa.

Kirenan peililiukuovet avartavat eteistä. Juvin konsolipöydän yläpuolella on seinävalaisin Ellokselta. VM-Carpetin harmaa ja matalanukkainen Tessa-matto suojaa laattalattiaa. Oviaukosta pääsee makuuhuoneeseen. Vanha arkku ja kirjoituskone etualalla, olohuoneen puolella, ovat molemmat kirpputorilöytöjä.

Talon pohjaratkaisu on arkkitehdin käsialaa. Pintamateriaalien valinnoista Eija keskusteli muutaman sisustussuunnittelijaystävänsä kanssa, mutta lopulliset ratkaisut hän teki itse. Sisustussuunnittelijan käyttöä hän suosittelee silloin, kun omat tiedot ja taidot eivät riitä.

Värimaailma talossa on rauhallinen ja maanläheinen. Kontrastia valkoisiin seiniin tuo tummaksi käsitelty tammilankkuparkettilattia.

Tunnelmallisen ja eri tyylejä tyylikkäästi edustavan olohuoneen moderni divaanisohva on Iskusta ja rustiikkinen ikkunapeili sen yläpuolella tori.fi:stä. Sohvapöydän rungon teki Jouko Nieminen ja kannen Puupaja. Kattovalaisin on Riviera Maisonin mallistoa. Takorautainen tuoli ja kynttilänjalka ovat löytöjä Vermon raviradan kirpputorilta. Mustaksi käsitelty varhaisrokokootuoli on hankittu Juvilta, talja lattialla on Askosta. Valkoiseksi käsitelty talonpoikaiskaappi on perintökaluste.

Moderni takka on Brunnerin mallistoa. Porokynttelikkö on hankittu Maison & Vous -sisustusliikkeestä Vantaan Petikosta ja puuteline on löytynyt kirpputorilta. Kehystetyt akvarellit seinällä ovat matkamuistoja Prahasta.

Eijan ja Erkin lempipaikka on istuinryhmä takan edessä. Se muodostuu Howard-nojatuoleista ja -rahista, Jackpointin torkkupeitoista ja Elloksen irtotyynyistä. Täällä pariskunnan kissatkin viihtyvät, mutta nyt ne ovat kaikonneet, koska ne eivät välitä vieraista ihmisistä. Taustalla näkyy keittiö.

“Parasta kodissamme ovat isot ikkunat ja valoisuus”

Kodin kiintokalusteet on hankittu Opdecolta. Irtokalusteista osa on edellisestä kodista ja loput on hankittu varta vasten uuteen kotiin. Paljon kalusteita joutui myös myytäväksi, sillä uusi koti on pienempi kuin edellinen.

Modernin keittiön kiinteiden kalusteiden materiaalina on MDF ja värinä korkeakiilto valkoinen. Välitilassa on karkaistu valkoinen lasi. Kiinteät kodinkoneet ovat Mielen mallistoa. Timpuri Raido Kallas on tehnyt puukuitulevystä seinäkiinnitteisen tilanjako-oven. Se erottaa keittiön ja kodinhoitohuoneen toisistaan sekä antaa väriä muuten vaaleaan tilaan. Matot ovat VM-Carpetin mallistoa.

Ruokailutilasta pääsee Domus Schüco -nostoliukuovien kautta terassille. Ruokapäytä on teetetty Haapaveden puusepillä. Tori.fi:stä Eija on hankkinut tanskalaiset Voice-tuolit, joiden kangaspäälliset ovat irrotettavia ja vesipestäviä. Klassinen pöytävalaisin on Cobellosta. Ikkunaa somistavat Elloksen pellavaiset sivuverhot.

“Parasta kodissamme ovat isot ikkunat ja valoisuus sekä avoimet näkymät. Näkymät paranevat vielä, kun saamme purettua tontilla olevan vanhan talon”, toteaa Eija.

Talon kiinteän valaistuksen on suunnitellut Decolight.

Keittiön työtasot ovat helppohoitoista mustaa graniittia. Tasolla ikkunan edessä on Vermon raviradan kirpputorilta löytynyt vaaka, jonka Eija on itse maalannut ja lakannut. Seinäkello ja Bonsai ovat Ikeasta. Lasikaiteilla varustettu portaikko johtaa alakertaan.

Yläkerran päämakuuhuonetta hallitsee Vepsäläiseltä hankittu Jensenin runkopatjasänky. Tummanharmaalla kankaalla päällystetty sängynpääty on Iskusta. Päiväpeitto ja irtotyynyt ovat H&M:ltä ja torkkupeitot Ikeasta. Helmalakana on teetetty Eurokankaassa. Yöpöytien rungot on tehnyt mestariseppä Jouko Nieminen ja tasot on itse tuunattu. Lukuvalaisimet ovat löytö torniolaisesta sisustusliikkeestä.

Portaikon puuaskelmat ovat Haapaveden puuseppien tekemät. Portaikko on valaistu Cariitin Led-valaisimilla, mikä lisää kulkijan turvallisuutta. Aulan Tessa-matto on Vm-Carpetin mallistoa. Kiinteä kaappi on Keittiötukusta ja sen päällä oleva taso – Bauhausilta – on itse vahattu tummaksi. Kaapin päällä, Block-valaisimen ympärillä, on löytöjä kirpputoreilta ja sisustusliikkeistä.

Portaikon vasemmalta puolelta pääsee alakerran oleskelutilaan, jonka epäsuora valaistus on toteutettu Cariitin Led-valonauhalla. Bellus-sohvan nyt suositut eläinaiheiset irtotyynyt ovat Ellokselta. Näyttävä kynttelikkö Vepsäläisen Aasia-sarjan sohvapöydällä on Kasvihuoneilmiöstä. Talja lattialla on hankittu Stockmannilta.

Portaikon oikealla puolella on vierashuone, jonka ilmettä pehmentää Cobellosta hankittu laskosverho. Lukuvalaisin on Eijan löytö Koiramäen Pajutallilta.

“Käyn hyvin monenlaisissa kaupoissa. Kivaa ja edullista perustavaraa löytyy esimerkiksi Ikeasta. Cobellossa ja Boknäsillä käyn taas välillä fiilistelemässä. Kirppikset ja tori.fi ovat ehtymättömiä aarreaittoja, joista löytyy kaikenlaista mielenkiintoista ja erilaista kotiin.”

Teksti ja kuvat: Eeva-Riitta Halonen

Advertisement

Arjen pieniä ylellisyyksiä etsimässä

Vantaan ensimmäiset Asuntomessut järjestettiin Varistossa vuonna 1977. Silloin kävijöitä oli alle 120 000. Nyt elokuussa päättyneillä Asuntomessuilla Vantaan Kivistössä vieraili lähes 140 000 kävijää. Yksi heistä oli kahden lapsen äiti Kaakkois-Suomesta, nelikymppinen Minna, joka etsi messuilta käytännöllisiä sisustusideoita ja pieniä ylellisyyksiäkin.

Sain hyviä ideoita, joita voin pikku hiljaa alkaa toteuttamaan omassa kodissani, toteaa Vantaan Asuntomessuilla vieraillut perheenäiti Minna

Kesäinen vesisade taukosi juuri sopivasti ennen kuin Minna aloitti kierroksensa. Häntä kiinnosti erityisesti Arjen pienet ylellisyydet -reitti, jonka varrella oli kaikkiaan kuusi erilaista pientaloa.  Ensimmäisessä kohteessa, hirsitalo Kontio Haruniressa, Minnaa viehätti amme kylpyhuoneessa ja säilytystilan maksimointi ammeen vastakkaisella seinällä.

Toisena kohteena oli moderni puutalo Villa Beauty, jonka sisätilojen linja oli mustavalkoinen. Keittiössä osa kodinkoneista oli sijoitettu kiinteään ovelliseen kaappiin, josta ne sai laatikkoa vetämällä esille käyttöä varten ja käytön jälkeen takaisin kaappiin – arjen luksusta tämäkin.

Värikontrastit miellyttivät Minnaa varsinkin saunassa, jossa seinäpaneelit oli käsitelty mustiksi ja lauteet vaaleiksi. Luksusta oli myös terassiin upotettu iso ulkouima-allas.

Kivitalo Lakkalaineessa oli minimalistinen keittiö, jossa plussaa oli leveä ja matala ikkuna työtason yläpuolella. Hyvä ratkaisu oli Minnan mukaan myös liukuovien taakse piilotettu vaatehuoltotila. Pyykinpesukone ja kuivausrumpu ovat esillä vain kun niitä tarvitaan.

Lammi-Kivitalojen Casa del Limon sai Minnalta kiitosta tehokkaista säilytysratkaisuista, kuten portaikon alle mittatilaustyönä valmistetusta kokonaisuudesta sekä vanhempien makuuhuoneen yhteydessä olevasta erillisestä vaatehuoneesta.

Urban Villa -kivitalossa Minnan huomio kiinnittyi sisäänkäynnin yhteydessä erilliseen vaatesäilytys- ja pukeutumistilaan, josta oli saatu huonemainen seinää vasten nojaavalla peilillä ja irtokalusteilla. Korkea ikkuna lisäsi myös huonemaista vaikutelmaa. Siinäpä sitä oli – arjen luksusta.

Viimeisenä kohteena oli tiiliverhoiltu Tiilerikoti, jonka keittiö oli hyvin erityylinen kuin reitin aiemmissa taloissa. Rauhallinen maalaishenkisyys lumosi Minnan. Lisäksi hän piti avarasta tilasta. Keittiön, ruokailutilan ja olohuoneen välillä ei ollut väliseiniä, eikä edes niitä erottavaa saareketta.

– Aikaa olisi pitänyt varata kaksi päivää, kun oli niin paljon nähtävää. Sain kuitenkin hyviä ideoita, joita voin pikku hiljaa alkaa toteuttamaan omassa kodissani. Hyvin järjestetyt messut, kertoo Minna lopuksi.

Teksti ja kuvat: Eeva-Riitta Halonen

Yin-yang –vastapari – taolainen tapa kuvata ilmiöitä ja niille luonteenomaista jatkuvaa muutosta

Yin-yang. Taiji. Taolaisuuden symboli.
(KUVA: pixabay.com)

Kiinalaiset oppineet ovat tuhansia vuosia sitten koonneet Muutosten kirjan (I Ching), jonka ydin on yin-yang -teoria. Kirjassa energian muotoja on kartoitettu järjestelmällisesti, ja tämä on ollut perusta fengshuille. Kiitos siitä, että me länsimaalaisetkin voimme tutustua Muutosten kirjaan, kuuluu käännöstyön 1900-luvun alkupuolella suorittaneelle Richard Wilhelmille.

“Kirjan 64 lukua – sekä ansioituneiden kiinalaisten filosofien vuosisatojen aikana keräämät monet kommentaarit näihin – tarkastelee sitä, kuinka yinin ja yangin vuorovaikutus aiheuttaa kokemamme ilmiöiden alituisen muuttumisen.” [1]

Tyhjä ympyrä on samanaikaisesti myös täysi, ja tästä käytetään nimitystä wuqi. Se kuvaa alkuvoimaa ja pitää sen myös sisällään. Kun ympyrän keskelle piirretään piste, tarkoittaa se kiinalaisten ajattelijoiden mukaan tavallaan siittiösolua, joka ainoanakin pystyy hedelmöittämään munasolun, jota ympyrä edustaa.

“Mikä aiemmin oli nukkuvaa on nyt hedelmöitetty. Mikä ennen oli eriytymätöntä on nyt alkanut saada ominaispiirteitä. Yksinkertainen olento on nyt jakautunut. Kiinalaiset kutsuvat tätä yinin ja yangin syntymäksi – kahden interaktiivisen maailmankaikkeuden perusvoiman ilmaantumiseksi.” [1]

Liike syntyy, kun yinin ja yangin kaksoisvoimat vaikuttavat toisiinsa. Se on myös jatkuvaa. Ei ole olemassa yiniä ilman yangia. Emmehän näkisi varjoakaan, jos ei olisi valoa.

“Kaikki ilmiöt kuuluvat joko yiniin tai yangiin: mikään ei kuitenkaan voi olla pelkästään yin tai yang, yin-ilmiössä on aina yangin siemen ja päinvastoin.” [2]

“Yin ilmaisee sitä salaperäistä tunnetta, joka meihin syntyy, kun näemme kukkulan varjoisan puolen. Yang on taas aurinkoisen puolen tunnetila. Tästä metaforasta johtuen yiniä pidetään yleensä pimeytenä ja varjona, yangia kirkkautena ja valona.” [1]

Yinin ja yangin vuorovaikutus näkyy kaupungeissa esimerkiksi siten, että kiinteä maa on yin ja taivaalla tapahtuva pilvien liike taas yang. Kaarevakattoisten rakennusten kaareva linja on enemmän yin, kun taas tornitalojen pystysuorat linjat tai kerrostalojen vaakasuorat linjat ovat yangmaisempia.

“Moderni fysiikka on osoittanut, että aine ja energia ovat pohjimmiltaan yhtä ja samaa. Fengshui perustuu samaan oivallukseen.” [1] Ja energiaa fengshuissa juuri tutkitaan.

Elämme jatkuvan energiakentän vaikutuspiirissä. Energian ilmenemismuotoja ovat aineeksi tiivistyneen energian värähtely ja aaltoilevat voimat. Ne molemmat vaikuttavat sekä toisiinsa että tilassa oleviin henkilöihin.

“Fengshuissa yin-yang -ajattelua sovelletaan monin tavoin. Makuuhuoneiden olisi esimerkiksi hyvä ilmentää levollisia yin-piirteitä, kun taas olohuoneeseen sopivat paremmin aktiiviset yang-piirteet: kirkkaammat värit ja valoisuus.” [2]

Lähteet:

Mestari Lam Kam Chuen, Fengshui – salat jotka säätelevät elämääsi, Karisto Oy, Hämeenlinna, 1997 [1]

Mäntynen, Kristiina, Mitä – Missä – Milloin 2000, Otava, 1999 [2]

Eeva-Riitta Halonen

Viisi elementtiä, jotka symboloivat viittä energiaa

Kun tilan energioita pitää tasapainottaa, käytetään fengshuissa – viiden elementin teorian mukaan – apukeinoina seuraavia elementtejä:

Tuli

Valaisin, jossa on punainen varjostin (punainen lamppu tehostaisi lisäksi vaikutusta) tai punainen matto.
(KUVA: Eeva-Riitta Halonen)

Poikkeus: käytetään tulen elementin väriä, ei aitoa tulta; turvallisuusnäkökohta!

Maa

Keramiikkaruukku tai kivipatsas.
(KUVA: pixabay.com)

Metalli

Metallinen pokaali tai käsipaino. Ei maalattua metallia.
(KUVA: Eeva-Riitta Halonen)

Vesi

Sisäsuihkulähde tai akvaario. Huomioitava, että vesi on jatkuvassa liikkeessä.
(KUVA: pixabay.com)

Puu

Hyväkuntoinen viherkasvi.
(KUVA: pixabay.com)

Kodin tai työpaikan energioiden tasapainottamisen osaa vain kouluttautunut fengshui-konsultti tai -mestari. On tärkeää, että tiloihin sijoitetaan oikeat elementit oikeaan paikkaan, ja suhteessa tilan kokoon nähden.

Eeva-Riitta Halonen

Suotuisa vs ei-suotuisa ympäristö

Fengshuissa pyritään luomaan tai valitsemaan elinympäristö, joka on suotuisa energioiltaan eli sheng qi, kun taas vahingollista sha qi:tä pyritään välttämään tai sen vaikutusta vähentämään.

Maastonmuodot tukevat talon sijaintia: takana on taloa tukeva kallio ja metsikkö eli neljän eläimen teorian mukaisesti kilpikonna tukena. Talon molemmilla sivuilla on myös tukea eli vasemmalla puolella – talosta katsottuna – on toinen talo tavallaan lohikäärmeenä ja oikealla puolella ikään kuin tiikerinä. Edessä on lisäksi iso ja avoin piha eli tilaa feeniks-linnun lentämiselle.

Suora kulkureitti johtaa autotalliin, eikä onneksi ulko-ovelle. Tilannetta voidaan vielä auttaa esimerkiksi siten, että sijoitetaan reitin molemmille puolille – lomittain – kiviruukkuja, joissa on ikivihreitä kasveja. Ruukut hidastavat energian liikettä.

Roska-astiat kuvan etualalla, keskellä, ovat esillä ja siksi sha qi:tä. Roskakatos korjaisi tilanteen. Kangasosa trampoliinista (kuvan oikeassa reunassa) on korjattu pois talveksi, mutta näkyviin jätetty metallikehikko metalliputkineen muodostaa pihaan toisen sha-elementin. Ratkaisu tähän olisi maahan upotettu trampoliini.

Tähän taloon johtaa suotuisasti kaartuva tie, mutta sisäänkäynti vaikuttaa ahtaalta. Tilannetta auttaisi kaiteiden poistaminen portaiden kummaltakin puolelta ja leveämpien portaiden asennus.

T-risteys suoraan talon edessä tekee sen suojaamattomaksi. Tässä tapauksessa taloa suojaavat pensaikot, tosin ne ovat riittävän tiheitä vain talon oikeassa reunassa. Onneksi sisäänkäynti ei ole tien puolella.

Kivinen lintuallas/suihkulähde (kuvan keskellä) hidastaa qi:n kulkeutumista suoraa käytävää pitkin.

Teksti Eeva-Riitta Halonen, kuvat Eeva-Riitta Halonen ja pixabay.com

Fengshui – paljon muutakin kuin länsimaissa tunnettu sisustusoppi

Kiinalainen kompassi eli luopan.
(KUVA: pixabay.com)

Fengshui on mielletty länsimaissa usein sisustusopiksi, jota se ei varsinaisesti kuitenkaan ole, eikä alun perin ole ollut. Fengshui on ohjannut rakentamista ilmansuuntien ja eri teorioiden mukaan, etenkin Kiinassa, jo tuhansien vuosien ajan. Myös muissa Aasian maissa sitä on käytetty ja käytetään edelleen. Länsimaissa taas yksittäiset ihmiset ja yritykset tilaavat fengshui-konsultin tai –mestarin palveluksia, mutta se ei ole laajalle levinnyttä.

Fengshui-mestari Larry Sang kertoo kirjassaan Fengshuin perusteet, että Fengshuin muinainen termi ”Kan Yu” tarkoittaa ”nostakaa pää ja tutkikaa taivasta yläpuolellanne. Laskekaa pää ja tutkikaa ympäristöä ympärillämme”. Ihmisen tekemää ympäristöä pyritään siis käytännössä harmonisoimaan, ja tämä harmonisointi vaikuttaa elämäämme positiivisesti monella tapaa.

Fengshui ei ole uskon asia. Siihen ja sen vaikutuksiin ei tarvitse uskoa, mutta se toimii silti. Klassisessa fengshuissa on käytössä ainoastaan viisi elementtiä apukeinoina eli metalli, vesi, puu, tuli ja maa. Kaikki on suhteellista: kun metallia tarvitaan, sitä täytyy määrällisesti olla niin paljon, että se tuntuu tilassa. Yksi pieni metallinen käsipaino ei riitä vaan käsipainoja täytyy olla monta tai vastaavasti muutama iso sellainen. Elementti ei myöskään saa olla piilossa vaan se pitää olla näkyvillä, kosketuksissa tilassa virtaavan qin eli energian kanssa, jotta se pystyy vaikuttamaan tilan energioihin myönteisesti.

Miksi joku talo tai tila sopii yhdelle ihmiselle, mutta toiselle taas ei? Kompassikoulukuntaan kuuluu tila-aika lentävät tähdet ”Xuankong feixing”, jossa on käytössä yli 200 erilaista talotyyppiä. Saman koulukunnan ”Bazhai” eli kahdeksan taloa jakaa ihmiset joko itä- tai länsiryhmään kuuluviin. Ihannetilanne olisi siis, että itäryhmään kuuluva asuisi itäryhmään kuuluvassa talossa (lue: puhutaan aina talosta, vaikka kysymyksessä olisi asunto) ja jossa sisätilat olisivat juuri hänelle oikeissa ilmansuunnissa. Kompassikoulukunnassa ilmansuunnat tutkitaan nimensä mukaisesti kiinalaisella kompassilla, josta käytetään nimeä luopan.

Eeva-Riitta Halonen

Fengshui – tasapainoa ympäristöön, sisätilaan ja elämään

Fengshui, sananmukaisesti “tuuli – vesi”, on oppijärjestelmä, jonka avulla pyritään harmonisoimaan tila, jossa ihminen asuu tai työskentelee tietyn ajanjakson aikana.

Fengshui on syntynyt riisinviljelyyn pohjautuvassa kulttuurissa. Riisinviljely edellytti huolellista maankäytön suunnittelua ja ekologista ymmärrystä, siis “tuulen ja veden lakien” tuntemusta. Vanhimmat kirjalliset maininnat fengshuista ovat yli 2000 vuotta vanhoja, ja ensimmäiset systemaattiset fengshui-käsikirjat kirjoitettiin 800-luvulla. Fengshui onkin varhaisimpia käytännössä koeteltuja ekologista rakentamista ja maankäytön estetiikkaa ohjaavia teorioita [1].

Teoreettisesti fengshuin juuret ovat taolaisessa filosofiassa, jonka kehittivät luonnon kiertokulkua tarkkailleet kiinalaiset oppineet noin 300-luvulla eaa. Luonnonlakien kanssa sopusoinnussa toimiminen sekä ekologisen ja esteettisen tasapainon ylläpitäminen olivat tämän ajatusmallin mukaan turvallisuuden, jatkuvuuden, onnen ja hyvinvoinnin tae [1].

Fengshui voidaan määritellä ympäristöopiksi. Sen harjoittajat eli fengshui-konsultit tai -mestarit etsivät mahdollisimman suotuisia tontin paikkoja talon tai liiketilan rakentamiseen huomioimalla ilmansuunnat ja ympäröivän maaston muodot muotokoulukunnan neljän eläimen teorian mukaan. Suotuisin tontin paikka on maastossa, joka muodostaa tontin ympärille tavallaan käsinojallisen nojatuolin.

Länsimaisissa suurkaupungeissa fengshuita joudutaan hieman soveltamaan, koska niissä ei useinkaan ole korkeita vuoria, eikä aina laajoja vesialueitakaan. Silloin tornitalo tai muu korkea rakennus korvaa vuoren ja tie veden.

Sisätiloissa voidaan huoneita tai tiloja tutkia sekä huonekalut sijoittaa myös muotokoulukunnan opit huomioonottamalla. Selän takana tulisi olla seinä tukena sekä istuma- että lepoasennossa ja vielä mahdollisuus nähdä ovelle, niin olokin olisi levollinen.

“Fengshuin avulla pyritään parantamaan elämänlaatua”

Fengshuin harjoittamiseen käytetään eri koulukuntia. Käytetyimpiä ovat muotokoulukunta ja kompassikoulukunta.

­- Käytän muotokoulukuntaa ja pääasiallisena kompassikoulukuntamenetelmänä lentäviä tähtiä ja valittuja osia kahdeksan talon koulukunnasta, kertoo fengshui-mestari Päivi Vilkki.

Fengshui-mestari Päivi Vilkki on perehtynyt kaikkiin fengshuin koulukuntiin.
(KUVA: Miro Vilkki)

– Fengshuin avulla pyritään parantamaan elämänlaatua, esimerkiksi terveyttä, hedelmällisyyttä, ihmissuhteita ja varallisuutta.

Käytännönesimerkki tästä Vilkin mukaan oli, kun eräs hänen asiakkaansa koki useita positiivisia tapahtumia vain viikko sen jälkeen, kun hän oli tehnyt mestarin suositteleman muutoksen kodissaan. Tapahtumia olivat työelämässä yllättävä ja tuntuva palkankorotus, vastuutehtävän saaminen, josta asiakas oli jo pitkään haavellut sekä yksityiselämässä paremmaksi muuttunut parisuhde.

Lähde:

Kristiina Mäntynen, Mitä-Missä-Milloin 2000, Otava 1999 [1]

Eeva-Riitta Halonen