Artikkelit

Stailauksella koti myyntikuntoon

Kevät on uuden alku ja ehkä myös uuden kodin hankkimisen aikaa. Ensin pitää kuitenkin saada nykyiseen kotiin uudet asukkaat ja mielellään mahdollisimman nopeasti. Mitä kannattaa ottaa huomioon, kun on myymässä kotiaan?

Ennen asuntonäyttöä on hyvä tehdä ainakin kodin perussiivous eli luututa lattiat, pyyhkiä pölyt näkyviltä pinnoilta ja puhdistaa wc-allas ja -istuin. Mitä muuta pitäisi tehdä, että koti näyttäisi parhaimmat puolensa? Auttaisiko stailaus?

Tässä saat asiantuntijan eli Pohjola Rakennus Oy:n muutostyökoordinaattorin Anni Maliniemen stailausvinkit.

  1. Avaa ikkunaverhot niin, että ikkunat näkyvät kokonaan, sillä se tuo tilaan avaruutta ja valoa. Usein verhojen vaihto valkoisiin tuo kotiin levollista tunnelmaa.”
  2. Toisaalta jos kotisi on värikylläinen ja hyvin persoonallinen, anna sen olla sellainen.”
  3. Huolehdi makuuhuoneen petauksesta ja tee makuuhuoneesta levollinen paikka.”
  4. Jos kodissasi on liian suuria huonekaluja, harkitse niiden varastoimista ja vaihda ne pienempiin. Mitä avarammat kulkutilat ovat, sitä isomman oloinen myytävä asunto on.”
  5. Yhteensointuvat materiaalit ja sävyt sekä runsaat tekstiilit tuovat asuntoon kodikkuutta ja harmonisuutta, joten stailaamalla asunto neutraaleilla sävyillä annat tulevalle ostajalle hyvän pohjan”.
  6. Stailaamisessakin vähemmän on enemmän, joten karsi kaikki turhat tavarat tasoilta, piilota henkilökohtaiset valokuvat ja tuo kotiin viherkasveja luomaan tunnelmaa.”
  7. Kannattaa pyytää ystävä kylään ja kysyä hänen mielipidettään kodin stailauksen suhteen, sillä usein asukas ei itse huomaa kotinsa pieniä kauneusvirheitä.”
  8. Parvekkeen tai terassin stailaamiseen kannattaa myös panostaa, sillä parhaimmillaan ne toimivat kesäisin ylimääräisenä huoneena.”

Pohjaratkaisun hyvät puolet korostuvat, kun huonekalut on sijoiteltu oikein ja koti on kutsuvan näköinen. Hyvin tehdyllä stailauksella näytät millaisia mahdollisuuksia sisustamiseen on, sillä esimerkiksi sohvan tai ruokapöydän sijoittelu on ostajan mielestä usein haasteellista. Itse pidän pienistä yksityiskohdista, joten esimerkiksi kaunis juhlakattaus ruokapöydällä viimeistelee kodin tunnelman”, kertoo Anni Maliniemi.

KUVA: pixabay.com

KUVA: pixabay.com

Kevyttä stailausta eli ylimääräisten huonekalujen ja tavaroiden poistamista sekä siistiä yleisilmettä ennen asuntonäyttöä kannattaa myös Miia Piitulainen, kiinteistönvälittäjä LKV, KiAT PEKKA LAHTINEN LKV -toimistosta. Hänen mukaansa myyntiin ei vaikuta se, onko asunto tai talo kalustettu tai tyhjä.

Pienimuotoista stailausta siis suositellaan, kun asunto tai talo pitäisi saada nopeasti vaihtamaan omistajia. Isompaan remonttiin ei yleensä kannata ryhtyä, sillä siihen sijoitetut eurot kuluvat hukkaan. Ostajien maku on usein erilainen ja entinen koti joutuu taas kokemaan uuden muodonmuutoksen.

Kalustettu asunto on helpompi hahmottaa

Mihin sitten mahdollinen ostaja kiinnittää huomionsa, kun hän menee katsomaan myytävänä olevaa asuntoa?

Helsinkiläinen Päivi Kerko etsii äitiyslomallaan perheelleen uutta kotia ja kannattaa kalustettua asuntoa.

Kalusteiden avulla tilan hahmottaa paremmin. Silloin näkee esimerkiksi, että minkä kokoinen pöytä mahtuu keittiöön tai ruokailutilaan ja miten sänky asettuu makuuhuoneeseen. Asunnossa ei kuitenkaan saisi olla liikaa kalusteita.”

Jos kyseessä ei ole uudiskohde, nuuhkaisen ensin, ettei asunto haise homeelle. Sitten katson seinien ja lattioiden materiaaleja ja kuntoa. Vastamaalatut seinät saavat epäilemään, että jotain on peitelty tai halutaan saada asunnon hinta korkeammaksi kuin se ilman maalausta olisi ollut. Siisti asunto ja kivasti laitetut kalusteet antavat hyvän vaikutelman.”

Eeva-Riitta Halonen

Kodin sisustaminen fengshui-periaatteiden mukaisesti

Sisustaminen ja fengshui eli muinainen kiinalainen rakentamista ohjaava oppi ovat kaksi eri asiaa, mutta tiettyjä fengshuin periaatteita voidaan käyttää sisustamisessa. Fengshuin kautta saa elämäänsä tasapainoa, joka edistää terveyttä, hyviä ihmissuhteita ja menestystä.

Koti voidaan sisustaa – huone huoneelta – myös fengshui-periaatteiden mukaisesti. Koti voi olla sisustustyyliltään moderni tai klassinen, mutta tyylillä ei ole merkitystä fengshuissa. Siinä keskitytään huoneisiin, joita kodissa eniten käytetään. Niitä ovat eteinen, keittiö, olohuone, makuuhuone ja työhuone tai jokin muu huone, jos sitä käytetään säännöllisesti ja pidemmän aikaa kerrallaan.

KUVA: pixabay.com

KUVA: pixabay.com

Kalusteissa suositaan pyöristettyjä tai pyöreitä muotoja, kuten pyöreitä, kulmistaan pyöristettyjä tai soikeita pöytiä. Rakenteiden, rakennusosien ja kalusteiden terävät kulmat saattavat aiheuttaa sha qi:tä eli huonoa energiaa fengshuin mukaan. Tärkeää on, että sheng qi eli hyvä energia pääsee vapaasti kulkemaan huoneesta toiseen, joten kannattaa välttää sijoittamasta huoneisiin liian paljon kalusteita. Suora yhteys etuovesta takaovelle taas saa qi:n kulkemaan kiihtyvällä vauhdilla. Tämä sha estetään esimerkiksi sijoittamalla peittävä verho takaoven eteen.

Talon rakennusvuosi ja sijainti eli ilmansuunnat ovat fengshuissa tärkeitä, koska ne määrittävät sen, mikä talotyyppi on kysymyksessä ja miten talo tai asunto sopii siellä asujalle tai sinne muuttavalle. Niin fengshuissa kuin sisustamisessakin ilmansuunnat vaikuttavat huoneiden sijoittamiseen ja niissä käytettävien värien valintaan.

Koti ja sen tärkeimmät huoneet

Jos on mahdollisuus vaikuttaa kodin pohjaratkaisuun, kannattaa eteinen suunnitella mahdollisimman tilavaksi, jotta mingtang eli loistava sali toteutuu fengshuin oppien mukaan. Meillä Suomessa sisääntulo on valitettavan usein suunniteltu liian ahtaaksi.

Keittiö on tärkeä huone, jossa ei nykyään välttämättä vietetä paljon aikaa, mutta valmistetaan yhtä ihmisen perustarpeista eli ruokaa. Fengshuin mukaisesti perheen pää sijoitetaan istumaan kapteenin paikalle eli ruokailutilan suojaisimpaan osaan ja siten, että hän näkee ovelle ruokaillessaan. Nykyään keittiö on usein yhteydessä olohuoneeseen. Molemmat ovat luonteeltaan yang eli aktiivisia tiloja. Niissä voidaan käyttää isoja ikkunoita ja vähemmän peittäviä verhoratkaisuja, jolloin myös luonnonvalo pääsee sisätiloihin. Värit sisustuksessa voivat olla voimakkaampia kuin yin-tiloissa, mutta pienessä määrin. Tulen elementin värejä eli punaista ja violettia tai veden elementin värejä eli mustaa ja tummansinistä ei suositella isoina pintoina käytettäväksi.

Makuuhuoneessa vietämme yleensä kolmasosan vuorokaudesta. Huone on luonteeltaan yin, joten sinne ei sängyn lisäksi kuulu työpöytä tai tekniset laitteet, kuten tietokone tai televisio. Jos ei ole vaihtoehtoa, tulisi työpöytä ja laitteet erottaa nukkumistilasta esimerkiksi sermillä. Sänky sijoitetaan seinää vasten siten, että siitä näkee huoneen ovelle, mutta ei kuitenkaan ovea vastapäätä. Sängyn yläpuolelle ei ole suositeltavaa laittaa mitään unta häiritsevää, kuten kattovalaisinta. Lastenhuoneen sisustuksessa on hyvä muistaa, että mitä pienempi lapsi on kysymyksessä, sitä tärkeämpää on, että huoneessa on pyöreitä muotoja ja pesämäisiä ratkaisuja.

KUVA: pixabay.com

KUVA: pixabay.com

Työhuone löytyy jo useasta kodista, kun kotona työskentely ja etätyön tekeminen kotona on lisääntynyt. Tila on aktiivinen, mutta ajattelua vaativa työ tietokoneen ääressä tarvitsee myös rauhoittamista, joten huonetta ei kannata sisustaa kovin värikkääksi. Työpöytä sijoitetaan niin, että sen äärestä näkee huoneen ovelle ja istuimen takana on seinä tukena.

Liian yang tai liian yin

Isot ikkunapinnat tai seinästä seinään ulottuvat lasiliukuovet ovat fengshuin mukaan erittäin yang eli liian valoisat sekä aktiiviset makuuhuoneessa, mutta soveltuvat esimerkiksi olohuoneeseen. Peilit kuuluvat myös aktiivisiin tiloihin, ei makuuhuoneisiin. Ikkunaton kellaritila taas on liian yin säännöllistä käyttöä varten.

Jos ei ole vaihtoehtoja, kannattaa valoisaan tilaan hankkia säädettävät kaihtimet tai pimennysverhot. Ikkunattomassa tilassa voi yhden seinän tai osan seinästä päällystää luontoaiheisella valokuvatapetilla, joka luo illuusion ikkunasta näkyvästä maisemasta.

Eeva-Riitta Halonen

Kivitalo Villa Roxana – toteutunut haave

Kymmenen vuotta sitten Eija ja Erkki päättivät, että joskus heillä olisi moderni valkoinen kivitalo. Sitä suunnittelemaan he valitsivat arkkitehti Heidi Mäkeläisen Arkkitehdit KH Ky:stä. Kivitalo valikoitui siksi, että edellinen koti oli perinteinen puutalo ja pariskunta halusi vaihtelua.

Rauhalliselta asfaltoidulta sivutieltä käännytään jyrkästi vasemmalle – hiekkatielle. Sieltä voi jo osittain nähdä kaksikerroksisen rinnetalon – Villa Roxanan. Sen edessä näkymää peittää vielä purettava vanha puutalo.

Etsimme kallioista tonttia. Annoimme kiinteistönvälittäjälle ostotoimeksiannon ja sitä kautta tämä tontti löytyi. Roxana-nimi tulee tontin nimestä. Olemme yrittäneet selvittää mistä se on tullut, mutta tontin edellinen omistajakaan ei sitä tiennyt”, kertoo Eija.

Kallioon pultatun Villa Roxana -tekstin takoi vantaalainen seppämestari Jouko Nieminen. Tanskalaisen Nordalin terassikalusteet on itse käsitelty kalustemaalilla.

Kallioon pultatun Villa Roxana -tekstin takoi vantaalainen seppämestari Jouko Nieminen. Tanskalaisen Nordalin terassikalusteet käsistään kätevä Eija on itse käsitellyt kalustemaalilla.

Puolen vuoden päästä Länsi-Vantaalla sijaitsevan tontin ostamisen jälkeen viisikymppinen pariskunta sekä kolme kissaa muuttivat tontilla vapaana olevaan 1930-luvulla rakennettuun pientaloon – rakentamisen ajaksi. Aikuiset lapset olivat jo muuttaneet pois kotoa.

Villa Roxana valmistui osaavien ammattilaisten käsissä

Rakennusvaihe sujui melko mutkattomasti. Villa Roxanan tulevat asukkaat Eija ja Erkki osallistuivat myös rakentamiseen. He ovatkin rakennusalan ammattilaisia eli rakennusinsinöörejä pohjakoulutukseltaan. Tosin rakentaminen tuntui raskaammalta Eijan mukaan kuin 15 vuotta sitten, vaikka pariskunta oli rakentanut edellisen talonsa itse.

Meillä oli onni löytää hyvät ammattilaiset, jotka pääosin rakensivat kotimme. Erityisesti haluan mainita Raido ja Mikk Kallaksen. Huippuhyvä timpurikaksikko! Asenne ja ammattitaito oli heillä huippuluokkaa”, ylistää Eija.

Villa Roxana valmistui ennen joulua 2013. Asuinpinta-alaa siinä on noin 170 neliötä.

Rinnetontille rakennetun valkoiseksi rapatun kivitalon pääsisäänkäynti on toisessa kerroksessa.

Rinnetontille rakennetun valkoiseksi rapatun kivitalon pääsisäänkäynti on toisessa kerroksessa.

Kirenan peililiukuovet avartavat eteistä. Juvin konsolipöydän yläpuolella on seinävalaisin Ellokselta. VM-Carpetin harmaa matalanukkainen Tessa-matto suojaa laattalattiaa. Vanha arkku ja kirjoituskone etualalla, olohuoneen puolella, ovat molemmat kirpputorilöytöjä.

Kirenan peililiukuovet avartavat eteistä. Juvin konsolipöydän yläpuolella on seinävalaisin Ellokselta. VM-Carpetin harmaa ja matalanukkainen Tessa-matto suojaa laattalattiaa. Oviaukosta pääsee makuuhuoneeseen. Vanha arkku ja kirjoituskone etualalla, olohuoneen puolella, ovat molemmat kirpputorilöytöjä.

Talon pohjaratkaisu on arkkitehdin käsialaa. Pintamateriaalien valinnoista Eija keskusteli muutaman sisustussuunnittelijaystävänsä kanssa, mutta lopulliset ratkaisut hän teki itse. Sisustussuunnittelijan käyttöä hän suosittelee silloin, kun omat tiedot ja taidot eivät riitä.

Värimaailma talossa on rauhallinen ja maanläheinen. Kontrastia valkoisiin seiniin tuo tummaksi käsitelty tammilankkuparkettilattia.

Tunnelmallisen olohuoneen sohva on Iskusta ja ikkunapeili sen yläpuolella tori.fi:stä. Sohvapöydän rungon teki Jouko Nieminen ja kannen Puupaja. Kattovalaisin on Riviera Maisonin mallistoa. Takorautainen tuoli ja kynttilänjalka ovat löytöjä Vermon raviradan kirpputorilta. Mustaksi käsitelty rokokootuoli on hankittu Juvilta, talja lattialla on Askosta. Talonpoikaiskaapin Erkki on saanut perintönä.

Tunnelmallisen ja eri tyylejä tyylikkäästi edustavan olohuoneen moderni divaanisohva on Iskusta ja rustiikkinen ikkunapeili sen yläpuolella tori.fi:stä. Sohvapöydän rungon teki Jouko Nieminen ja kannen Puupaja. Kattovalaisin on Riviera Maisonin mallistoa. Takorautainen tuoli ja kynttilänjalka ovat löytöjä Vermon raviradan kirpputorilta. Mustaksi käsitelty varhaisrokokootuoli on hankittu Juvilta, talja lattialla on Askosta. Valkoiseksi käsitelty talonpoikaiskaappi on perintökaluste.

Takka on Brunnerin mallistoa. Näyttävä porokynttelikkö on hankittu Maison & Vous -sisustusliikkeestä Vantaan Petikosta ja puuteline on löytynyt kirpputorilta. Kehystetyt akvarellit seinällä ovat matkamuistoja Prahasta.

Moderni takka on Brunnerin mallistoa. Porokynttelikkö on hankittu Maison & Vous -sisustusliikkeestä Vantaan Petikosta ja puuteline on löytynyt kirpputorilta. Kehystetyt akvarellit seinällä ovat matkamuistoja Prahasta.

Asukkaiden lempipaikka kodissaan on istuinryhmä takan edessä. Se muodostuu Howard-nojatuoleista, Jackpointin torkkupeitoista ja Elloksen irtotyynyistä. Taustalla näkyy keittiö.

Eijan ja Erkin lempipaikka on istuinryhmä takan edessä. Se muodostuu Howard-nojatuoleista ja -rahista, Jackpointin torkkupeitoista ja Elloksen irtotyynyistä. Täällä pariskunnan kissatkin viihtyvät, mutta nyt ne ovat kaikonneet, koska ne eivät välitä vieraista ihmisistä. Taustalla näkyy keittiö.

Parasta kodissamme ovat isot ikkunat ja valoisuus”

Kodin kiintokalusteet on hankittu Opdecolta. Irtokalusteista osa on edellisestä kodista ja loput on hankittu varta vasten uuteen kotiin. Paljon kalusteita joutui myös myytäväksi, sillä uusi koti on pienempi kuin edellinen.

Modernin keittiön kiinteiden kalusteiden materiaalina on MDF ja värinä korkeakiilto valkoinen. Välitilassa on karkaistu valkoinen lasi. Kiinteät kodinkoneet ovat Mielen mallistoa. Timpuri Raido Kallas on tehnyt puukuitulevystä seinäkiinnitteisen tilanjako-oven. Se erottaa keittiön ja kodinhoitohuoneen toisistaan sekä antaa väriä muuten vaaleaan tilaan. Matot ovat VM-Carpetin mallistoa.

Modernin keittiön kiinteiden kalusteiden materiaalina on MDF ja värinä korkeakiilto valkoinen. Välitilassa on karkaistu valkoinen lasi. Kiinteät kodinkoneet ovat Mielen mallistoa. Timpuri Raido Kallas on tehnyt puukuitulevystä seinäkiinnitteisen tilanjako-oven. Se erottaa keittiön ja kodinhoitohuoneen toisistaan sekä antaa väriä muuten vaaleaan tilaan. Matot ovat VM-Carpetin mallistoa.

Ruokailutilasta pääsee Domus Schüco -nostoliukuovien kautta terassille. Ruokapäytä on teetetty Haapaveden puusepillä. Tanskalaiset Voice-tuolit ovat tori.fi:stä. Klassinen pöytävalaisin on Cobellosta. Ikkunaa somistavat Elloksen pellavaiset sivuverhot.

Ruokailutilasta pääsee Domus Schüco -nostoliukuovien kautta terassille. Ruokapäytä on teetetty Haapaveden puusepillä. Tori.fi:stä Eija on hankkinut tanskalaiset Voice-tuolit, joiden kangaspäälliset ovat irrotettavia ja vesipestäviä. Klassinen pöytävalaisin on Cobellosta. Ikkunaa somistavat Elloksen pellavaiset sivuverhot.

Parasta kodissamme ovat isot ikkunat ja valoisuus sekä avoimet näkymät. Näkymät paranevat vielä, kun saamme purettua tontilla olevan vanhan talon”, toteaa Eija.

Talon kiinteän valaistuksen on suunnitellut Decolight.

Keittiön työtasot ovat helppohoitoista mustaa graniittia. Tasolla ikkunan edessä on Vermon raviradan kirpputorilta löytynyt vaaka, jonka Eija on itse maalannut ja lakannut. Aadasta löytyivät aikoinaan shakkinapit, jotka sopivat hänen mukaansa hyvin vaa'an seuraksi. Seinäkello ja Bonsai ovat Ikeasta. Etualalla näkyy lasikaiteilla varustettu portaikko, joka johtaa alakertaan.

Keittiön työtasot ovat helppohoitoista mustaa graniittia. Tasolla ikkunan edessä on Vermon raviradan kirpputorilta löytynyt vaaka, jonka Eija on itse maalannut ja lakannut. Seinäkello ja Bonsai ovat Ikeasta. Lasikaiteilla varustettu portaikko johtaa alakertaan.

Makuuhuonetta hallitsee Vepsäläiseltä hankittu Jensenin runkopatjasänky. Sen tummanharmaalla kankaalla päällystetty sängynpääty on Iskusta. Päiväpeitto ja irtotyynyt ovat H&M:ltä ja torkkupeitot Ikeasta. Helmalakana on teetetty Eurokankaassa. Yöpöytien rungot on tehnyt mestariseppä Jouko Nieminen ja tasot on itse tuunattu. Lukuvalaisimet ovat löytö torniolaisesta sisustusliikkeestä.

Yläkerran päämakuuhuonetta hallitsee Vepsäläiseltä hankittu Jensenin runkopatjasänky. Tummanharmaalla kankaalla päällystetty sängynpääty on Iskusta. Päiväpeitto ja irtotyynyt ovat H&M:ltä ja torkkupeitot Ikeasta. Helmalakana on teetetty Eurokankaassa. Yöpöytien rungot on tehnyt mestariseppä Jouko Nieminen ja tasot on itse tuunattu. Lukuvalaisimet ovat löytö torniolaisesta sisustusliikkeestä.

Alakertaan johtavan portaikon puuaskelmat ovat Haapaveden puuseppien tekemät. Portaikko on valaistu Cariitin Led-valaisimilla, ja se lisää kulkijan turvallisuutta. Aulan matto on Vm-Carpetin mallistoa Tessa. Kiinteä kaappi on Keittiötukusta ja sen päällä oleva taso on itse vahattu tummaksi. Kaapin päällä, Block-valaisimen ympärillä, on löytöjä kirpputoreilta ja sisustusmyymälästä.

Portaikon puuaskelmat ovat Haapaveden puuseppien tekemät. Portaikko on valaistu Cariitin Led-valaisimilla, mikä lisää kulkijan turvallisuutta. Aulan Tessa-matto on Vm-Carpetin mallistoa. Kiinteä kaappi on Keittiötukusta ja sen päällä oleva taso – Bauhausilta – on itse vahattu tummaksi. Kaapin päällä, Block-valaisimen ympärillä, on löytöjä kirpputoreilta ja sisustusliikkeistä.

Alakerran oleskelutilan epäsuora valaistus on toteutettu Led-nauhalla. Bellus-sohvalla on trendikkäitä eläinaiheisia Elloksen irtotyynyjä muiden irtotyynyjen lomassa. Kynttelikkö Vepsäläisen Aasia-sarjan sohvapöydällä on Kasvihuoneilmiöstä. Talja lattialla on Stockmannilta.

Portaikon vasemmalta puolelta pääsee alakerran oleskelutilaan, jonka epäsuora valaistus on toteutettu Cariitin Led-valonauhalla. Bellus-sohvan nyt suositut eläinaiheiset irtotyynyt ovat Ellokselta. Näyttävä kynttelikkö Vepsäläisen Aasia-sarjan sohvapöydällä on Kasvihuoneilmiöstä. Talja lattialla on hankittu Stockmannilta.

Vierashuoneen ilmettä pehmentää Cobellosta hankittu laskosverho. Lukuvalaisin on löytö Koiramäen Pajutallilta.

Portaikon oikealla puolella on vierashuone, jonka ilmettä pehmentää Cobellosta hankittu laskosverho. Lukuvalaisin on Eijan löytö Koiramäen Pajutallilta.

Käyn hyvin monenlaisissa kaupoissa. Kivaa ja edullista perustavaraa löytyy esimerkiksi Ikeasta. Cobellossa ja Boknäsillä käyn taas välillä fiilistelemässä. Kirppikset ja tori.fi ovat ehtymättömiä aarreaittoja, joista löytyy kaikenlaista mielenkiintoista ja erilaista kotiin.”

Teksti ja kuvat Eeva-Riitta Halonen

Arjen pieniä ylellisyyksiä etsimässä

Vantaan ensimmäiset Asuntomessut järjestettiin Varistossa vuonna 1977. Silloin kävijöitä oli alle 120 000. Nyt elokuussa päättyneillä Asuntomessuilla Vantaan Kivistössä vieraili lähes 140 000 kävijää. Yksi heistä oli kahden lapsen äiti Kaakkois-Suomesta, nelikymppinen Minna, joka etsi messuilta käytännöllisiä sisustusideoita ja pieniä ylellisyyksiäkin.

"Sain hyviä ideoita, joita voin pikku hiljaa alkaa toteuttamaan omassa kodissani", toteaa Asuntomessuilla vieraillut perheenäiti Minna

”Sain hyviä ideoita, joita voin pikku hiljaa alkaa toteuttamaan omassa kodissani”, toteaa Vantaan Asuntomessuilla vieraillut perheenäiti Minna

Kesäinen vesisade taukosi juuri sopivasti ennen kuin Minna aloitti kierroksensa. Häntä kiinnosti erityisesti Arjen pienet ylellisyydet -reitti, jonka varrella oli kaikkiaan kuusi erilaista pientaloa.  Ensimmäisessä kohteessa, hirsitalo Kontio Haruniressa, Minnaa viehätti amme kylpyhuoneessa ja säilytystilan maksimointi ammeen vastakkaisella seinällä.

messut_harunire

Toisena kohteena oli moderni puutalo Villa Beauty, jonka sisätilojen linja oli mustavalkoinen. Keittiössä osa kodinkoneista oli sijoitettu kiinteään ovelliseen kaappiin, josta ne sai laatikkoa vetämällä esille käyttöä varten ja käytön jälkeen takaisin kaappiin – arjen luksusta tämäkin.

messut_keittion_koneet

Värikontrastit miellyttivät Minnaa varsinkin saunassa, jossa seinäpaneelit oli käsitelty mustiksi ja lauteet vaaleiksi. Luksusta oli myös terassiin upotettu iso ulkouima-allas.

messut_sauna

Kivitalo Lakkalaineessa oli minimalistinen keittiö, jossa plussaa oli leveä ja matala ikkuna työtason yläpuolella. Hyvä ratkaisu oli Minnan mukaan myös liukuovien taakse piilotettu vaatehuoltotila. Pyykinpesukone ja kuivausrumpu ovat esillä vain kun niitä tarvitaan.

messut_ikkuna_muokattu

messut_koneet_piiloon

Lammi-Kivitalojen Casa del Limon sai Minnalta kiitosta tehokkaista säilytysratkaisuista, kuten portaikon alle mittatilaustyönä valmistetusta kokonaisuudesta sekä vanhempien makuuhuoneen yhteydessä olevasta erillisestä vaatehuoneesta.

messut_portaikko_muokattu

Urban Villa -kivitalossa Minnan huomio kiinnittyi sisäänkäynnin yhteydessä erilliseen vaatesäilytys- ja pukeutumistilaan, josta oli saatu huonemainen seinää vasten nojaavalla peilillä ja irtokalusteilla. Korkea ikkuna lisäsi myös huonemaista vaikutelmaa. Siinäpä sitä oli – arjen luksusta.

messut_eteinen

Viimeisenä kohteena oli tiiliverhoiltu Tiilerikoti, jonka keittiö oli hyvin erityylinen kuin reitin aiemmissa taloissa. Rauhallinen maalaishenkisyys lumosi Minnan. Lisäksi hän piti avarasta tilasta. Keittiön, ruokailutilan ja olohuoneen välillä ei ollut väliseiniä, eikä edes niitä erottavaa saareketta.

messut_keittio

“Aikaa olisi pitänyt varata kaksi päivää, kun oli niin paljon nähtävää. Sain kuitenkin hyviä ideoita, joita voin pikku hiljaa alkaa toteuttamaan omassa kodissani. Hyvin järjestetyt messut”, kertoo Minna lopuksi.

Teksti ja kuvat Eeva-Riitta Halonen

Latvialainen design esillä Urbanstoryssa

Latvialaiseen muotoiluun ja muotiin pääsi tutustumaan 2.2. asti Urbanstoryn Pop-up -myymälässä. Tämä ainutlaatuinen tilaisuus oli yksi Koe Latvia –päivien tapahtumia, joita järjestettiin Helsingissä 15.2. saakka ensimmäistä kertaa samanaikaisesti, kun Latvia on Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaa.

Urbanstory sijaitsee Katariinankadulla Helsingissä. (KUVA: Eeva-Riitta Halonen)

Urbanstory sijaitsee Katariinankadulla Helsingissä.

Pop-up –myymälässä tuotemerkeistä olivat edustettuna an@angel, Anna Led, Ars Tela, Baltu Rotas, Maffam Freeform, Munio Candela, One wolf, Vaidava, Zib ja 3 wind knots. Tarjolla oli keramiikkaa, koruja, ekologisia soijakynttilöitä, vaatteita ja vulkaanisesta basalttikuidusta valmistettuja huonekaluja.

Vaidavan punasaviruukkuja. (KUVA: Eeva-Riitta Halonen)

Vaidavan punasaviruukkuja.

Urbanstory on osuuskunta, jossa toimii Qi Store ja Hymy Raw Food Cafe. Qi Store myy korkealaatuista designmuotia naisille ja miehille. Ekologiset ja eettiset luksustuotteet ovat avainasemassa. Myös myymälä on suunniteltu niin, että siellä on hyvä sisäilma ja silmää miellyttävä valaistus.

Hymy Raw Food Cafe tarjoaa luomukahvia, pakuriteetä ja raakakakkuja. (KUVA: Eeva-Riitta Halonen)

Hymy Raw Food Cafe tarjoaa luomukahvia, pakuriteetä ja raakakakkuja.

– Qi Store nimi tulee siitä, että halutaan olla jatkuvassa liikkeessä, eli flow on päällä koko ajan, selvittää Urbanstoryn perustaja ja omistaja Tarja Castel.

Maffam Freeform valmistaa Riiassa vulkaanisesta basalttikuidusta 100 prosenttisesti säänkestäviä huonekaluja, ja on maailmanlaajuisesti ainoa, joka käyttää tätä valmistustekniikkaa. Yritys on saanut Latviassa vuoden 2013 paras innovaatio ja vientituote –palkinnon.

MANU NEST hanging chair -kaluste on säänkestävä, ja sen painorajoitus on 400 kiloa. Viltit ovat myös latvialaista käsityötä. (KUVA: Eeva-Riitta Halonen)

MANU NEST hanging chair -kaluste on säänkestävä, ja sen painorajoitus on 400 kiloa. Viltit ovat myös latvialaista käsityötä.

– Basalttikuidut tulevat alun perin Yhdysvalloista, jossa niitä on käytetty sotilaslentokoneteollisuudessa. Viikossa syntyy yhdestä kahteen käsin tehtyä huonekalua, ja niitä saa lasten koosta aina King size kokoon asti, kertoo yrityksen projektipäällikkö Gatis Silenieks.

Lisätietoja:

www.qistore.fi

www.koelatvia.lv/fi

www.maffamfree.com

Teksti ja kuvat Eeva-Riitta Halonen

Kuinka paljon on tarpeeksi? -tapahtuma kiinnosti Bio Rex -teatterissa

Suomen ammattijärjestäjät ry järjesti lauantaina 10.1. vuosittaisen tapahtuman, jossa yleisö pääsi osallistumaan paneelikeskusteluun, kuuntelemaan luentoja sekä tapaamaan konkreettisesti alan ammattilaisia.

Mistä kannattaa lähteä liikkeelle järjestämisessä? Vastauksia tähän ja useaan muuhun kysymykseen yleisö sai Bio Rex -teatterissa. (KUVA: Eeva-Riitta Halonen)

Mistä kannattaa lähteä liikkeelle järjestämisessä? Vastauksia tähän ja useaan muuhun kysymykseen yleisö sai Bio Rex -teatterissa.

Keskeisellä paikalla Mannerheimintiellä sijaitseva – funkisarkkitehtuuria edustava – Lasipalatsi oli jo itsessään hyvä valinta tapahtumalle. Tunnelma tiivistyi Bio Rex -teatterin yläkerrassa, jossa oli myynnissä arpoja ja kirjoja, pokkarien vaihtopiste ja mahdollisuus tavata ammattijärjestäjiä heidän omilla ständeillään, ennen tilaisuuden alkua ja väliajoilla.

Ammattijärjestäjien ammattiala syntyi Suomeen, kun ammattijärjestäjänä Hollannissa toimiva ja säännöllisesti Suomessa vieraileva Anne Te Velde-Luoma huomasi, ettei täällä ole muita saman alan osaajia. Aluksi vuodesta 2009 alkaen Anne piti järjestämiskursseja työväenopistossa, ja alkoi kouluttamaan alasta kiinnostuneita ammattilaisiksi vuonna 2011 kolmen päivän intensiivikurssilla. Nykyään hänellä on muitakin osaajia apuna kouluttamisessa.

Paneelikeskustelu, jossa yleisö sai esittää kysymyksiä

Aluksi Maria Laitinen, joka toimi paneelin vetäjänä ja muut panelistit Susie Kousa ja Sandy Talarmo kertoivat hieman itsestään.

Maria Laitinen on alan pioneereja Suomessa, sillä hän kuuluu maamme ensimmäisten koulutettujen ammattijärjestäjien joukkoon, ja on osa Tavararemontti-tiimiä, joka järjestää niin kotitalouksia kuin yrityksiäkin, Etelä-Suomessa ja Oulussa. Susie Kousa on itsenäinen yrittäjä, ja hänen Susies Plats-yrityksensä tekee sekä järjestämistä että sisustamista Etelä-Suomessa. Sandy Talarmon toimialuetta taas on koko Suomi, ja hän on aloittanut järjestäjänä noin kaksi vuotta sitten.

Ammattijärjestäjät paneelissa, vasemmalta oikealle: Sandy Talarmo, Maria Laitinen ja Susie Kousa. (KUVA: Eeva-Riitta Halonen)

Ammattijärjestäjät paneelissa, vasemmalta oikealle:
Sandy Talarmo, Maria Laitinen ja Susie Kousa.

Seuraavaksi panelistit vastasivat yleisöltä tulleisiin kysymyksiin. Ensimmäinen niistä oli, että mistä järjestämisessä kannattaa lähteä liikkeelle?

– Mitkä asiat vaikeuttavat arkea? Siitä kannattaa aloittaa, mikä eniten häiritsee, mutta rauhallisesti. Ihan vaikka hylly kerrallaan, sanoo Susie.

– Eteisestä kannattaa yleensä aloittaa, ja karsia kaikkea turhaa pois. Jos ei karsi, on hankala järjestääkään, selvittää Sandy.

– Ihan ensimmäiseksi laita roskat roskikseen, neuvoo Maria.

Yleisöltä tuli lisää kysymyksiä. Yksi niistä oli, että voinko laittaa tämän esineen pois, kun tämä on tärkeältä henkilöltä saatu?

– Muiston voi säilyttää muullakin tavoin. Voit ottaa esineestä vaikka kuvan, opastaa Susie.

Ennakkoon oli myös saanut esittää kysymyksiä. Ammattijärjestäjän oma paras ratkaisu?

– Mapit ovat minulle tärkeitä, että paperit pysyvät järjestyksessä, sanoo Susie.

– Käytän kodin kansiota tai lehtikoteloita. Ne ovat mielestäni helpompia käyttää kuin mapit, kertoo puolestaan Sandy.

– Otan takuukuitista kameralla kuvan, jolloin sitä ei tarvitse säilyttää, ja kuvan saa helposti sähköpostin liitteeksi tarvittaessa, vinkkaa Maria.

Tarpeeton tavara kannattaa ammattijärjestäjien mukaan viedä esimerkiksi kirpputorille myytäväksi tai laittaa myynti-ilmoitus netin myyntipalstalle.

– Kun myyt tarpeetonta tavaraa, laita erilliselle tilille myynnistä saadut rahat. Meidän perhe pääsi näillä rahoilla esimerkiksi tekemään Turkin matkan, kertoo Maria Laitinen.

Yleisössä joku halusi myös tietää, miten prosessi etenee, jos haluaisi palkata ammattijärjestäjän kotiinsa?

Marian mukaan ensin valitaan ammattijärjestäjä, jonka jälkeen tulee miettiä, aloittaako siitä, mistä on helpointa vai vaikeinta luopua. Suomen ammattijärjestäjät ry:n jäsenyritykset tekevät yhteistyötä kierrätyskeskuksen kanssa. Järjestämispalvelusta saa myös kotitalousvähennyksen.

– Asiakas tekee itse päätöksen siitä, mistä luopuu ja mistä ei, jatkaa Susie.

– Kerralla kannattaa keskittyä yhteen huoneeseen, kertoo taas Sandy.

Ammattijärjestäjän saa kotiinsa yleensä kolmeksi tunniksi kerrallaan. Jos joku toinen huone kaipaa kipeästi järjestämistä, se on toinen kolmen tunnin prosessi. Asiakas voi pyytää esimerkiksi myös tunnin konsultaatiota.

Sandyn mielestä ei kannata miettiä, missä tavaroita tai muita asioita kuuluu säilyttää, vaan missä niitä käytetään, siellä myös säilytetään. Eli jos jotain siivoukseen liittyvää käytetään pääasiassa keittiössä, siellä se myös säilytetään, ei siivouskaapissa.

Mitä sitten tehdään, jos puolisot ovat eri mieltä säilytettävistä tai poisheitettävistä tavaroista?

– Keskustelun jälkeen toinen osapuoli ehkä huomaakin, jonkin ajan päästä, että ei hän sitä tavaraa enää tarvitsekaan, sanoo Susie.

– Avioliittokin on joskus pelastettu. Asiakas on kertonut jälkeen päin, että oli hyvä, että oli ulkopuolinen kertomassa, mitä ehkä kannattaa säilyttää ja miten, ja mitä ei, kertoo Maria.

Äideillä on Marian mukaan usein vaikeuksia luopua koululaiseksi kasvaneen lapsensa potkupuvuista, jos ne on saatu lahjaksi. Ne ovat kuitenkin äidin muistoja, ei lapsen. Hänen mielestään niistä luopuminen ei ole ehkä ollenkaan vaikeaa.

Usein naiset kertovat, että heillä on paljon vaatteita vaatekaapissaan, mutta ei mitään päälle pantavaa Marian mukaan. Kaikkea ei tietenkään tarvitse heittää pois. On helpompi karsia, ja jos joukossa on liian pieniä vaatteita, niistä kannattaa luopuminen aloittaa.

Paneeli on lopussa, ja panelistit saavat yleisöltä, joka koostuu enimmäkseen naisista, raikuvat suosionosoitukset. Panelistit itse puolestaan kiittelevät yleisöä tilaisuuteen osallistumisesta ja hyvistä kysymyksistä.

Ammattijärjestäjä ja sisustaja Susie Kousa ständillään teatterin aulatilassa. (KUVA: Eeva-Riitta Halonen)

Ammattijärjestäjä ja sisustaja Susie Kousa ständillään teatterin aulatilassa.

Toimittaja haluaa vielä tietää, että ovatko ammattijärjestäjien asiakkaat sitten pääasiassa naisia?

– Kyllä ovat tai pariskuntia. Miesasiakkaita minulla on ollut vain muutamia. Heitä voisi olla enemmänkin. Miehet ottavat yhteyttä yleensä avioeron jälkeen. Ongelmatkin ovat erilaisia kuin naisilla. Miehillä ongelmana on yleensä elektroniikan sijoittaminen tai siitä luopuminen, kertoo Susie Kousa.

Susie etenee työssään loogisesti siten, että ensin tila järjestetään, ja vasta sitten se voidaan sisustaa. Usein sisustaminen on hänen mukaansa enemmänkin freesausta, kuten pieniä värimuutoksia.

Teksti ja kuvat Eeva-Riitta Halonen

Tarja Kesti: ”Ammattijärjestäjä voi auttaa uuden elämän alkuun”

Ammattijärjestäjien (Professional Organizers) ammattiala on Suomessa vielä nuori. Professional Organizing syntyi Amerikan Yhdysvalloissa 1980-luvulla. Suomeen sen toi Hollannista ammattijärjestäjä Anne te Velde-Luoma. Nyt tämän alan ammattilaisia on meillä jo noin sata. Yksi heistä on Tarja Kesti.

―1990-luvulla luin Anne Tylerin kirjan, jossa päähenkilön tyttären ystävä oli ammattijärjestäjä, ja ala alkoi kiinnostaa minua. Myöhemmin vuonna 2009 luin Helsingin Sanomista laajan jutun ammattijärjestäjä Anne te Velde-Luomasta. 2010 osallistuin itse te Velde-Luoman järjestämälle ammattikurssille. Siitä se alkoi, kertoo Kesti.

Nykyään Tarja Kestillä on oma yritys Apollon Apu, joka toimii Helsingissä. Aluksi hän kartoittaa tilanteen kohteessa maksuttomalla tutustumiskäynnillä. Samalla hän antaa aika-arvion työstä. Sen jälkeen hän sopii asiakkaan kanssa työn aloitusajankohdan.

“Kun samankaltaiset tavarat ovat samassa paikassa, ne löytää nopeasti ja syntyy helposti ylläpidettävä koti”

― Nykyään on paljon uusperheitä. Kun kaksi perhettä on muuttamassa saman katon alle, pitää kaikelle löytyä oma paikkansa. Kiireinen lapsiperhe, jossa kaikki harrastavat paljon, saattaa tarvita apua harrastusvälineiden sijoittamiseen. Kun samankaltaiset tavarat ovat samassa paikassa, ne löytää nopeasti ja syntyy helposti ylläpidettävä koti. Joku taas saattaa vain haluta enemmän tilaa ympärilleen ja toinen haluaa hoitaa pois kesken jääneen rästityön.

― Kerran asiakas kutsui minut keittiöönsä järjestämään kaapit uudelleen. Kun menin sinne, hän oli jo tyhjentänyt kaappien sisällöt keittiön pöydälle, mikä nopeutti prosessia. Ihannetilanne järjestäjälle, Kesti muistelee.

Ammattijärjestäjä voi myös auttaa uuden elämän alkuun rankan elämäntilanteen, kuten avioeron jälkeen ihan vaan auttamalla kalusteiden paikalleen laittamisessa uudessa kodissa.

― Ihminen on luonteeltaan hamstraaja. Se on meillä geeneissä. Ammattijärjestäjä auttaa ihmisiä pääsemään eroon ylimääräisistä tai tarpeettomista tavaroista tai vaatteista, jotka ovat ehkä alkaneet ahdistamaan. Kun asiakas soittaa, hän on yleensä miettinyt asiaa jo pitkään ja on valmis luopumaan.

Muistatko, mitä laatikossa on?

Tuo sinänsä yksinkertaiselta kuulostava kysymys on hyvinkin olennainen ammattijärjestäjän työssä. Jos vastaus on ’kyllä’, siitä on hyvä edetä ja jos vastaus on ’en’, olisiko jo aika luopua laatikon sisältämistä tavaroista?

2014_kuva_ammattijarjestaja_juttuun_isot_laatikot_parempi

― Kun tietää jo jotain saadessaan, että tätä en ehkä tule tarvitsemaan, kannattaa varastoitaessa laittaa sen yhteyteen lappu, milloin pitää päättää, säilyttääkö sen vai lahjoittaako eteenpäin, Kesti neuvoo.

― Jos ei ole vuoteen jotain konetta, tavaraa tai vaatetta tarvinnut tai kaivannut, siitä voi ja kannattaa jo luopua.

― Tarpeettomat tavarat voi viedä kierrätyskeskukseen tai kirpputorille. Ne voi myös myydä itse netin kautta. Vanhat ja rikkinäiset koneet tulee viedä lähimmälle sorttiasemalle.

Työhuoneeseen selkeyttä

Järjestäminen kannattaa Kestin mukaan aloittaa siten, että päättää lajitella esimerkiksi työhuoneen paperitavaroita 15 minuuttia tai puoli tuntia kerrallaan yhden viikon aikana tai pidemmällä aikavälillä. Liian suuri työmäärä kerralla vain uuvuttaa ja tekee epätoivoiseksi.

2014_kuva_ammattijarjestaja_tyossaan_parempi

― Olisi hyvä myös asettaa paperikassi paperiroskille työpöydän yhteyteen, sillä se nopeuttaa työtä. Ja kun kassi on täynnä, se viedään heti jätekeräykseen, Kesti muistuttaa.

― Kotiin kannattaa aina varata jokin kansio, jossa säilytetään tärkeitä papereita siltä varalta, että joku ulkopuolinen joutuu yllättäen hoitamaan asioitamme. Ja kaikkia valokuvia ei tarvitse liimata valokuvakansioon vaan niistä voi teettää kuvakirjoja tai niitä voi säilyttää CD-laatikoissa. Kannattaa päättää, kuinka monta kuvaa säilyttää mistäkin aiheesta ja pitäytyä siinä.

Lisätietoja:

ammattijarjestajat.fi/

Teksti ja kuvat Eeva-Riitta Halonen

Helsinki Design Week: Suomalainen nykyarkkitehtuuri esillä Arkkitehtuurimuseossa

Suomalaiseen nykyarkkitehtuuriin ehtii tutustumaan Arkkitehtuurimuseossa Helsinki Design Week –tapahtuman yhteydessä. Näyttely on auki yleisölle vielä syyskuun ajan.

Arkkitehtuurimuseon kirjastonhoitaja Suvi Juvonen pitää Alvar Aaltoa ja Eliel Saarista tunnetuimpina suomalaisina arkkitehteinä; suurina niminä, jotka edelleen houkuttelevat turisteja Suomeen.

”Eräät japanilaiset turistit halusivat nimenomaan nähdä kirjaston seinällä esillä olevan Alvar Aallon Sienet -puureliefin vuodelta 1947”, kertoo Juvonen.

Museon kirjastonhoitaja Suvi Juvonen. (KUVA: Eeva-Riitta Halonen)

Museon kirjastonhoitaja Suvi Juvonen.

Alvar Aallon Sienet -puureliefi. (KUVA: Eeva-Riitta Halonen)

Alvar Aallon Sienet -puureliefi.

Suvi Juvonen on aloittanut työskentelyn museossa päivystäjänä vuonna 2001. Kirjastonhoitajan tehtävät hän sai hoidettavakseen 2009. Tähän johti taidehistorian ja kirjastoalan opinnot sekä kiinnostus arkkitehtuuriin.

”Elokuu on perinteisesti vilkasta aikaa sekä museossa että museon kirjastossa. Helsinki Design Week ja monet muut tapahtumat saavat ihmiset liikkeellä näin syyskuussakin”, Juvonen kertoo.

Japanilaisia turisteja suorastaan parveilee museon käytävillä. Nuori pariskunta Kota, 27, ja Mitsuko, 28, ovat tulleet museoon ensimmäistä kertaa.

Japanilaisia kiinnostaa suomalainen arkkitehtuuri. (KUVA: Eeva-Riitta Halonen)

Japanilaisia kiinnostaa suomalainen arkkitehtuuri.

Oletteko käyneet Arkkitehtuurimuseossa aiemmin?

”Emme ole käyneet”, Kota vastaa.

Miksi tulitte tänne juuri tänään?

”Olemme kiinnostuneita designista ja arkkitehtuurista, ja pidämme erityisesti Alvar Aallosta,” Kota kertoo.

Oletteko vielä menossa johonkin muuhun museoon tai näyttelyyn?

”Designmuseoon ja Kiasmaan”, kertoo puolestaan Mitsuko.

Arkkitehtuurin opiskelijat Katri Kuntsi, 20, ja Jasmin Broman, 21, ovat myös tulleet museoon ensimmäistä kertaa. He olivat opintomatkalla museon lähellä Laiturissa, jossa heidän professorinsa Olli-Paavo Koponen suositteli museossa käymistä. Muihin tapahtumiin he eivät ainakaan tänään osallistu.

Arkkitehtuurin opiskelijat tulivat hakemaan innoitusta näyttelystä. (Kuva: Eeva-Riitta Halonen)

Arkkitehtuurin opiskelijat tulivat hakemaan innoitusta näyttelystä.

Esittelyssä kelluva toimistotalo

Yksi näyttelyn kiinnostavimpia kohteita oli Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n Kelluva toimistotalo, joka toimii Arctia Shipping Oy:n pääkonttorina Helsingissä. SAFA-arkkitehdit Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen ovat suunnitelleet rakennuksen, joka valmistui 2013.

Näyttelyssä on esillä suomalaista nykyarkkitehtuuria vuosilta 2011 – 2013. Tähän kuudenteen arkkitehtuurin kaksivuotiskatsaukseen on valittu kymmenen pääkohdetta ja kymmenen kunniamaininnan saavaa kohdetta. Järjestäjinä toimivat Arkkitehtuurimuseon ohella myös Alvar Aalto –säätiö/-akatemia ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA.

Näyttelyn yhteistyökumppanina toimii Arkkitehtuurin tiedotuskeskus. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kirja, jossa esitellään nykyarkkitehtuurin kärkinimiä. Kirja sisältää runsaasti myös kuvia.

Lisätietoja:

http://www.helsinkidesignweek.com

http://www.mfa.fi

Teksti ja kuvat Eeva-Riitta Halonen

Designmuseossa näyttely Ilmari Tapiovaaran tuotannosta

Muotoilija Ilmari Tapiovaaran (1914-1999) syntymästä tulee vuonna 2014 kuluneeksi sata vuotta. Designmuseo esittelee juhlavuoden näyttelyssään laajasti Tapiovaaran tuotantoa.

Näyttelyssä on esillä huonekaluja, joista tunnetuimmat ovat Domus-tuoli (1946) ja Mademoiselle-tuoli (1956) sekä ennen näkemättömiä luonnoksia, sisustussuunnitelmia ja henkilökohtaisia tavaroita.

Mademoiselle-tuoli (Kuva: Eeva-Riitta Halonen)

Mademoiselle-tuoli.

Tapiovaara valmistui aikanaan sisustusarkkitehdiksi, mutta työskenteli myös muotoilijana. Lisäksi hän toimi huonekalutehtaan taiteellisena johtajana, oman suunnittelutoimiston vetäjänä sekä opettajana.

Hän oli yksi maamme merkittävimmistä muotoilijoista ja puhui aktiivisesti julkisuudessa nykyaikaisen ammattimaisen muotoilun puolesta.

Juhlanäyttelyssä Tapiovaaran muotoilua tarkastellaan lähinnä muotoilijan sosiaalisen vastuun näkökulmasta. Näyttelyssä tuodaan esiin myös hänen puolisonsa ja työtoverinsa, tärkeä taustavaikuttaja, sisustusarkkitehti Annikki Tapiovaara.

”Ilmari Tapiovaaran huonekalut palkittiin kultamitalilla Milanossa 1951” (Nokela, Leena: Sisustustyylit antiikista nykyaikaan, Keuruu 1992).

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan myös kirja Ilmari Tapiovaara – muotoilu ja elämä. Sen on toimittanut Aila Svenskberg, joka on myös yksi kirjan kirjoittajista. Designmuseon näyttelykuraattori ja amanuenssi Salla Heino taas on kirjan kuvatoimittaja.

”Sisällön ja kokonaisuuden hallintaa”

Näyttelykuraattorina toimi Salla Heino. (KUVA: Eeva-Riitta Halonen)

Näyttelykuraattorina toimi Salla Heino.

”Olen opiskellut taidehistoriaa. Designmuseossa työskentelyn aloitin 2003 esinekokoelmien parissa. Myöhemmin siirryin kuva-arkistoon. Työnkuvaan on sisältynyt monenlaista”, kertoo Salla Heino.

”Raakaa aikatauluttamista ja koordinoimista, massan ja detaljien läpikäymistä. Sisällön ja kokonaisuuden hallintaa”, selventää hän nykyistä työnkuvaansa.

”Syksyllä 2013 näyttelytyöryhmään valittiin henkilö museon kokoelmatoiminnan puolelta eli minut. Tapiovaara oli iso kuratointiprojekti, jonka toteuttivat minun lisäkseni näyttelyintendentti Suvi Saloniemi ja näyttelyarkkitehti Harri Kivilinna. Me keskityimme Harrin kanssa lähinnä esineiden ja piirustusten kartoittamiseen”.

”Tapiovaara oli muotoilijana tosi monipuolinen. Sotien jälkeen puu oli se materiaali, mitä meillä oli. Tapiovaara suunnitteli puusta huonekaluja, mutta suunnitteli myös, miten kalusteet pakattaisiin ja miten ne saataisiin sarjatuotantoon. Hän tavallaan keksi Ikea-ajattelun jo 1940-luvulla”.

Monia muitakin merkittäviä suomalaisia huonekalusuunnittelijoita ja muotoilijoita on Salla Heinon aikana museossa esitelty kuten Alvar Aalto, Yrjö Kukkapuro, Kai Franck ja Oiva Toikka.

Esillä runsaasti huonekaluja sekä luonnoksia

Designmuseo (KUVA: Eeva-Riitta Halonen)

Designmuseo.

Designmuseo antaa upeat puitteet näyttelylle kuin näyttelylle. Tapiovaaran tuotanto on kattavasti esillä tässä juhlanäyttelyssä. Kalusteet on ryhmitelty rinnakkain joko lattian tasolle tai järjestetty huonemaisesti korokkeelle. Luonnokset ovat helposti katsottavissa omissa telineissään.

Näyttelystä kiinnostuneita ihmisiä on joko tutkimassa kalusteita tai luonnoksia sekä seuraamassa laajakankaalta Tapiovaarasta kertovaa dokumenttia.

Lisätietoja:

http://www.designmuseum.fi

Teksti ja kuvat Eeva-Riitta Halonen

Copyright © 2018 E-RH INTERIORS – Suunnittelutoimisto

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s